Persialaiskissat Liisa & Simo

Persialaiskissat Liisa ja Simo, kuva: Hannamari Sillantaus

Sain kehrättäväkseni pienen erän persialaiskissojen harjattua karvaa. Kissat ovat mukava poikkeus koirapainotteisessa kehruuharrastuksessani. Tosin olin unohtanut, kuinka haastavaa kissankarvan kehräys onkaan!

Karva oli peräisin chinchillan värisestä Simosta sekä valkoisesta Liisasta. Kumpikin ovat kaksivuotiaita persialaiskissoja. Kuitu oli erittäin hienoa ja pehmeää, mutta huopui helposti. Jouduin karstaamaan kuitua sitä mukaa, sillä se meinasi huopua jo käsissä kehrätessäni.

Kissankarvalle tyypillisesti tämäkin kuitu katkesi helposti säiettä kehrätessä. Kertaus tuntui vaikealta, koska kierre oli epätasaista. Sain kuitenkin kerrattua langan kaksisäikeiseksi ja tasapainoiseksi. Kissankarva kannattaisi kenties kehrätä mieluummin värttinällä kuin rukilla.

Pesin valmiin langan astianpesuaineella, huuhteluvedessä tilkka etikkaa ja kuivatin vyyhdin pönttöuunin kupeessa. Kissankarvalanka vaatii pitkän kuivumisajan.

Valmista 100 % persialaiskissankarvalankaa syntyi n. 100 grammaa. Se on erittäin pehmeää ja lämmintä. Siinä on kissankarvalangalle tyypillinen ylellinen tuntu, joka on hienompi kuin missään muussa kuidussa. Tästä langasta syntynee raitoja tai kuvioita asusteisiin. Vaativa, mutta antoisa pikkuprojekti!