 |
| Ulda, kuva: Reetta Jokinen |
Vihdoin joululoma ja aikaa kehrätä! Yksi loppuvuoden projekteistani oli suomenlapinkoiralapaslanka. Olen kehrännyt liki pari vuotta sitten tätä ystäväni Reetan Ulda-nartun karvaa ensimmäisen kerran ja nyt sain tehtäväkseni valmistaa lapasiin sopivan langan reilusta 100 grammasta Uldan harjattua pohjavillaa.
Suomenlapinkoira kuuluu suosikkirotuihini, sillä kuitu on hienoa ja helppoa työstää. Televisiosta tuli sopivasti eräänä joulunpyhäpäivänä elokuvia putkeen ja sain samalla istumisella kehrättyä tämän kaksisäikeisen langan Bliss-rukillani. Karstausta kuitu ei vaatinut.
Suomenlapinkoira kuuluu suosikkirotuihini, sillä kuitu on hienoa ja helppoa työstää. Televisiosta tuli sopivasti eräänä joulunpyhäpäivänä elokuvia putkeen ja sain samalla istumisella kehrättyä tämän kaksisäikeisen langan Bliss-rukillani. Karstausta kuitu ei vaatinut.
Suomenlapinkoiran karva on suht' rasvaista ja pesussa lähtikin n. 10 % langan painosta pois. Lanka myös muuttui huomattavasti pörheämmäksi mäntysuopapesun ja etikalla viimeistellyn huuhtelun jälkeen. Valmista 100 % suomenlapinkoiralankaa syntyi 105 grammaa ja se on tarpeeksi ohutta sekä sileää lapaslangaksi. Koirankarvalapaset eivät kestä voimakasta kulutusta, esimerkiksi koiranhihnan hinkkausta päivittäin. Tällaisesta superpehmeästä langasta neulotuista lapasista tuleekin nauttia hienoina erityishetkinä, vaikka sunnuntaikävelyllä aurinkoisessa talvisäässä :).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti