Näytetään tekstit, joissa on tunniste astianpesuaine. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste astianpesuaine. Näytä kaikki tekstit

1. elokuuta 2017

Shetlanninlammaskoira ja alpakka



Ystäväni Senja toimitti minulle vakiokarvanluovuttaja Frodon karvaa. Frodo on jo 13-vuotias arvokkaasti vanhentunut shetlanninlammaskoirauros. Olen kehrännyt Frodo-lankaa useamman kerran. Tällä kertaa Senja yllätti minut alpakkavillalla. Sovimme, että kehrään koirankarvan ja alpakkavillan samaan lankaan. Yleensä en halua sotkea koirankarvan joukkoon lampaanvillaa tai muita kuituja, koska koirankarvalangan ylellisyys kärsii siitä. Alpakka kuitenkin on niin hieno kuitu, että tämä mix kuulosti hyvälle.

Kehräsin Blissilläni ensin koirankarvan. Harjattu shelttikuitu on kehrääjän unelma ja kehrääminen oli helppoa. Myös alpakkakuitu oli tarpeeksi pitkää ja siistiä, joten sen kehrääminen oli myös vaivatonta. Haasteellisinta oli tehdä alpakkasäikeestä yhtä paksua kuin koirasäikeestä, sillä hienonhienosta alpakasta saisi aikaan hyvin ohutta säiettä halutessaan. Kumpikin kuitu oli niin takutonta, että kehräsin ne karstaamatta.

Kertasin koira- ja alpakkasäikeet yhteen kaksisäikeiseksi langaksi. Kuidut olivat erivärisiä, sheltti vaaleanruskeaa ja alpakka keskiruskeaa, joten langasta tuli kivasti kaksivärinen.

Pesin langan astianpesuaineella ja lorautin huuhteluveteen etikkaa. Tänään sattui olemaan lämmin sekä tuulinen päivä, joten märät vyyhdit ehtivät kuivua lähes valmiiksi ulkona.

Valmista 50% shetlanninlammaskoira - 50% alpakka -lankaa syntyi 200 grammaa. Se on kevyttä, pehmeää ja erittäin lämmintä - siis varsinainen luksuslanka, joka soveltuu kaikkein hienoimpiin neuletöihin.

12. heinäkuuta 2014

Musta lammas

Musta lammas etualalla, kuva: Nina Kivilahti-Mäkinen
Ystäväni Nina antoi minulle kahden lampaansa kerityt villat. Toinen villaerä oli hienon tummanruskeaa, jossa karvanpäät olivat oranssinruskeita. Lammas on väriltään kuitenkin musta, kertoi Nina, vaikka veikkasin jotain eksoottisempaa :).

Karstasin raakavillan karstamyllyllä. Osa villasta oli sen verran roskaista, että jätin sen käyttämättä. Karstaus teki lampaanvillasta huomattavasti helpomman työstää kehrätessä (vrt. aikaisempi lampaanvilla, jonka kehräsin karstaamatta). Villassa oli vielä roskia, mutta kehräys oli helppoa lampaanvillan joustavien ominaisuuksien ansiosta. Kehräsin erän kaksisäikeistä lankaa.

Langat likoamassa
Pesin langan astianpesuaineella ja siitä lähtikin paljon rasvaa. Huuhtelin kylmällä vedellä ja tasoitin kierrettä hakkaamalla märkiä vyyhtejä roskispönttöä vasten. Kuivatin vyyhdit auringossa. Lankaa syntyi 350 grammaa, mutta raakavillaa on vielä jäljellä.

Kuivumassa lammasta ja koiraa
Valmis 100 % mustan lampaan villalanka ei poikkea niin voimakkaasti pesemättömästä langasta kuin valkoinen. Se on kauniin suklaanruskeaa ja soveltuu mainiosti esimerkiksi sukkalangaksi. Vein Ninalle kiitokseksi toisen vyyhdin ja siitä kuulemma valmistuukin juuri villasukat.

Pesty mustan lampaan villalanka

4. heinäkuuta 2014

Shelttiä ja lammasta

Frodo, kuva: Senja Matilainen
Ystäväni Senja on kerännyt harjattua karvaa shetlanninlammaskoira Frodostaan. Hänellä toimitti Frodon karvan ohella minulle jätesäkillisen lampaan raakavillaa. Senja tilasi minulta langan, jossa on puolet shelttiä ja puolet lammasta sekä tämän lisäksi 100 % lampaanvillalankaa.

Otin karvat juhannuksenviettoon mukaan mökillemme Etelä-Karjalaan. Unohdin karstamyllyn kotiin reilun 200 kilometrin päähän ja hetken mietin juhannuspäivänä, mistä ihmeestä rakennan karstan, kun kaikki rautakaupatkin ovat kiinni. Päätin kokeilla lampaanvillan kehräämistä karstaamatta. Shelttikarva ei karstaa tarvinnutkaan, mutta lammas näytti aika haasteelliselta.

Kehräystä laiturilla
Pestyt langat kuivumassa
Lampaanvillan kehräys onnistui yllättävän hyvin ilman karstausta. Villa oli hyvin roskaista ja aika likaista, mutta kehräsin sitä ulkokuistilla ja laiturilla. Suurin osa roskista irtosi kehräyksen ja kertauksen aikana, mutta roskat hidastivat työskentelyä huomattavasti.

Kehräsin nyt ensimmäistä kertaa lampaan raakavillaa ja yllätyin kuinka rasvaista se oli. Lampaanvillaa oli kuitenkin helppo kehrätä sen jouston ansiosta. Ensimmäisen lammaslankaerän jouduin kertaamaan kahteen kertaan, sillä huomasin, ettei lammas tarvinnut yhtä voimakasta kertausta kuin koira, toisin sanoen langasta tuli ensin ylikerrattua. Sain langan tasapainotettua ajamalla sen kerran rukilla läpi kehräyssuuntaan.

Sheltti-lammaslankaa (50%/50%) syntyi 90 grammaa ja 100 % lampaanvillalankaa reilu 500 grammaa. Pesin langat astianpesuaineella rasvan poistamiseksi ja huuhtelin kylmällä kolmeen kertaan. Lanka muuttui täysin, kun rasva lähti pois! Väri vaaleni ja kuiva lanka keveni huomattavasti. Valmis lanka painoi n. 50 grammaa vähemmän eli painosta lähti pois lähemmäs 10 prosenttia!

Valmis shelttilammas- ja lammaslanka näyttävät ja tuntuvat aika samanlaisilta - vain sheltin tummempi väri erottaa vyyhdit toisistaan. Tässä on mitä mainioin sukkalanka ja Senjan mukaan langat menevätkin lahjoiksi sukkien neulojille.

Lampaanvillalanka
Sheltti-lammaslanka