Shetlanninlammaskoirat Sinni, Martta, Pojo & Ringo

Pojo, kuva: Sari Särestöniemi

Sain kehrättäväkseni sekoituksen useamman shetlanninlammaskoiran harjattua karvaa. Karvojen lähteinä ovat Sarin sheltit. 

Ringo, kuva: Sari Särestöniemi

Sinni ja Martta, kuva: Sari Särestöniemi

Sari kertoo koiristaan seuraavaa: Sinni-nartun ja tämän tyttären Martan yhteinen harrastus on paimentaminen. Sinni on myös Suomen Kennelliiton kaverikoiratoiminnassa mukana eli käy Sarin kanssa ilahduttamassa päiväkotien lapsia, vanhainkotien mummoja ja pappoja sekä  vierailuilla kehitysvammaisten asumisyksiköissä. Sarin mukaan Sinni on rauhallinen, ystävällinen, hyvähermoinen ja kärsivällinen toisin kuin tyttärensä Martta, joka on räväkkä, nopea ja vilkas. Martan lajina onkin agility, joka sopii mainiosti tämän luonteiselle koiralle. Pojo ja Ringo ovat urosshelttejä. Pojo on 9-vuotias herrasmies, jonka kanssa harrastettiin aikoinaan agilityä, tokoa ja lampaiden paimentamista. Nykyisin Pojo viettää eläkepäiviä kotoisten askareiden parissa. Ringo on 11-vuotias vanha herra, joka on Sinnin tavoin ollut mukana kaverikoiratoiminnassa aiemmin. Nykyisin Ringon eläkekuvioihin kuuluu emännän hauskuuttaminen.

Sheltin kuitu on yksi suosikeistani: pitkää, ohutta ja kaunista karvaa. Kuitu oli helppo kehrätä karstaamatta. Kehräsin kaksisäikeistä lankaa Bliss-rukillani. Tästä langasta tuli erityisen kaunista monisävyisen kuidun ansiosta! Pesin vyyhdit hajuttomalla astianpesuaineella ja vaikka kuitu ei tuntunut rasvaiselta, langasta lähti yllättävän paljon painosta pois pesun myötä.  Lanka vaati pitkän kuivumisajan.

Valmis 100 % shetlanninlammaskoiralanka on unelmankevyttä, pehmeää, superlämmintä ja kaunista. Oikea toivelanka luksusneuleita neuloville. Valmista lankaa syntyi 525 grammaa. Hyvän mielen kehräysprojekti :).

Shetlanninlammaskoira ja alpakka

Ystäväni Senja toimitti minulle vakiokarvanluovuttaja Frodon karvaa. Frodo on jo 13-vuotias arvokkaasti vanhentunut shetlanninlammaskoirauros. Olen kehrännyt Frodo-lankaa useamman kerran. Tällä kertaa Senja yllätti minut alpakkavillalla. Sovimme, että kehrään koirankarvan ja alpakkavillan samaan lankaan. Yleensä en halua sotkea koirankarvan joukkoon lampaanvillaa tai muita kuituja, koska koirankarvalangan ylellisyys kärsii siitä. Alpakka kuitenkin on niin hieno kuitu, että tämä mix kuulosti hyvälle.

Kehräsin Blissilläni ensin koirankarvan. Harjattu shelttikuitu on kehrääjän unelma ja kehrääminen oli helppoa. Myös alpakkakuitu oli tarpeeksi pitkää ja siistiä, joten sen kehrääminen oli myös vaivatonta. Haasteellisinta oli tehdä alpakkasäikeestä yhtä paksua kuin koirasäikeestä, sillä hienonhienosta alpakasta saisi aikaan hyvin ohutta säiettä halutessaan. Kumpikin kuitu oli niin takutonta, että kehräsin ne karstaamatta.

Kertasin koira- ja alpakkasäikeet yhteen kaksisäikeiseksi langaksi. Kuidut olivat erivärisiä, sheltti vaaleanruskeaa ja alpakka keskiruskeaa, joten langasta tuli kivasti kaksivärinen.

Pesin langan astianpesuaineella ja lorautin huuhteluveteen etikkaa. Tänään sattui olemaan lämmin sekä tuulinen päivä, joten märät vyyhdit ehtivät kuivua lähes valmiiksi ulkona.

Valmista 50% shetlanninlammaskoira - 50% alpakka -lankaa syntyi 200 grammaa. Se on kevyttä, pehmeää ja erittäin lämmintä - siis varsinainen luksuslanka, joka soveltuu kaikkein hienoimpiin neuletöihin.

Shetlanninlammaskoira: Dash'ing

Dash'ing-kennelin Maarit lähetti minulle kehrättäväksi shetlanninlammaskoiriensa harjattua karvaa. Tässä erässä oli hänen tricolour- ja merleväristen koiriensa -  jo edesmenneen Sinin, työkaverin luona asustelevan Nipan,  Säteen ja tämän pentujen Navin & Utun sekä sijoitusnarttu Myyn pohjavillaa.

Kuitu oli sheltille ominaisesti erittäin hienoa ja korkealaatuista. Sitä ei tarvinnut karstata vaan pääsin kehräämään suoraan. Erittäin aktiivisen loppukevääni vuoksi, ehdin kehräämään hyvin harvakseltaan. Ulkokehruukauden avaus toukokuun upean lämpimien päivien myötä oli yhtä ihanaa kuin muinakin vuosina. Suurimman osan tästä projektista kehräsinkin ulkona puutarhassani. Kuitu oli mukavaa kehrättävää ja sain säikeestä tasaista ja ohuehkoa. Kehräsin langasta kaksisäikeistä Bliss-rukillani.

Pesin vyyhdit ulkona viileällä vedellä & mäntysuovalla ja viimeiseen huuhteluveteen lisäsin lorauksen etikkaa. Hakkasin märkiä vyyhtejä talon seinään ja kuivatin vyyhdit ulkona - säästin kuivausajassa monta päivää, kun säät suosivat!

Valmista 100 % shetlanninlammaskoiralankaa syntyi 800 grammaa. Se on lämmintä, pehmeää, kauniin väristä harmaan eri sävyissä ja suht' tasaista. Luksuslankaa, josta voi loihtia monipuolisesti erilaisia neuleita tulevaa talvea varten :).

Shelttiä ja lammasta

Frodo, kuva: Senja Matilainen

Pesemätön sheltti-lammas-sekoitelanka

Ystäväni Senja toimitti shetlanninlammaskoira Frodon harjattua karvaa kehrättäväkseni. Frodoa olen kehränyt aiemmin lampaanvillasäikeeseen sekoitettuna. Senjalla on tästä edellisestä langasta jopa ihanat neulotut shelttilapaset!

Tällä kertaa kehräsin säikeeseen lampaanhahtuvaa Senjan toiveesta. Shelttikuitu on mukavaa ja helppoa kehrätä, eikä tarvinnut karstausta. Kehräsin karvan kaksisäikeiseksi Bliss-rukillani. Valmista lankaa, joka odottaa vielä pesua, syntyi 75 grammaa. Siinä on n. 30-40 % lampaanhahtuvaa ja loput shetlanninlammaskoiraa. 100 % sheltti olisi vielä ylellisempää, mutta kiva lanka tämäkin on.

Terveiset Frodolle, joka kuuluu karvanluovuttajakoirieni aktiivijäseniin. Odottelen täällä seuraavaa karvanvaihtosessiotasi :).

Linnean paluu - koirakissalankaa perinnerukilla

Olen tänä kesänä perehtynyt kansallisiin perinnetaitoihin ja tämän innoittamana kaivoin vintiltä Linnea-rukkini, jonka lähes kaksi vuotta sitten hylkäsin hankittuani huomattavasti helppokäyttöisemmän Bliss-rukin. Kunnostin rukkia naulaamalla reisien (osat, jotka kannattelevat pyörää) tuhoutuneiden tappien paikalle kumiliuskat. Perinne-esineen pahoinpitelyä, mutta näin sain rukista toimivan.

Kimpo, kuva: Mari Oksanen

Hippu, kuva: Mari Oksanen

Valitsin helpon kuidun, pienen erän shetlanninlammaskoira Hipun ja Kimpo-kissan karvasekoituksen, jonka sain lemmikkien omistajalta Marilta.

Karstasin käsikarstoilla pienehkön kuituerän. Karva karstautui helposti ja yllättävää kyllä, myös kehruu oikuttelevalla Linnealla onnistui ilman suurempia hankaluuksia. Lyhdyn koukkujen ruoste katkoi säiettä, täytyy hioa ruoste vielä pois seuraavaa kehräyskertaa varten. Muuten kehräys oli helpohkoa ja tuntui, että tällaisella vanhalla viistorukilla sain tasaisempaa kierrettä säikeeseen.

Kehräsin karvan kaksisäikeiseksi langaksi. Kertauksen tein Blissillä ja käytin apuna andean plying -kertausta eli tein säikeestä rannekkeen, koska säiettä syntyi vain yksi rullallinen. Valmiista langasta tuli pehmeähköä, kirjavahkoa ja lämmintä. Sitä syntyi 25 grammaa. Kuvassa lanka on vielä pesemätöntä.

Shelttilapaset

Shelttilammaslapaset, kuva: Senja Matilainen

Kehräsin ystävälleni Senjalle shetlanninlammaskoira-lammaslankaa juhannuksena. Langassa on puolet koiraa ja puolet lammasta. Sheltin karva on peräisin Senjan omasta Frodo-koirasta. Senjan äiti neuloi Senjalle langasta lapaset. Näyttävät todella houkuttelevilta, jopa näin helteen keskellä :).

Shelttiä ja lammasta

Frodo, kuva: Senja Matilainen

Ystäväni Senja on kerännyt harjattua karvaa shetlanninlammaskoira Frodostaan. Hänellä toimitti Frodon karvan ohella minulle jätesäkillisen lampaan raakavillaa. Senja tilasi minulta langan, jossa on puolet shelttiä ja puolet lammasta sekä tämän lisäksi 100 % lampaanvillalankaa.

Otin karvat juhannuksenviettoon mukaan mökillemme Etelä-Karjalaan. Unohdin karstamyllyn kotiin reilun 200 kilometrin päähän ja hetken mietin juhannuspäivänä, mistä ihmeestä rakennan karstan, kun kaikki rautakaupatkin ovat kiinni. Päätin kokeilla lampaanvillan kehräämistä karstaamatta. Shelttikarva ei karstaa tarvinnutkaan, mutta lammas näytti aika haasteelliselta.

Kehräystä laiturilla

Pestyt langat kuivumassa

Lampaanvillan kehräys onnistui yllättävän hyvin ilman karstausta. Villa oli hyvin roskaista ja aika likaista, mutta kehräsin sitä ulkokuistilla ja laiturilla. Suurin osa roskista irtosi kehräyksen ja kertauksen aikana, mutta roskat hidastivat työskentelyä huomattavasti.

Kehräsin nyt ensimmäistä kertaa lampaan raakavillaa ja yllätyin kuinka rasvaista se oli. Lampaanvillaa oli kuitenkin helppo kehrätä sen jouston ansiosta. Ensimmäisen lammaslankaerän jouduin kertaamaan kahteen kertaan, sillä huomasin, ettei lammas tarvinnut yhtä voimakasta kertausta kuin koira, toisin sanoen langasta tuli ensin ylikerrattua. Sain langan tasapainotettua ajamalla sen kerran rukilla läpi kehräyssuuntaan.

Sheltti-lammaslankaa (50%/50%) syntyi 90 grammaa ja 100 % lampaanvillalankaa reilu 500 grammaa. Pesin langat astianpesuaineella rasvan poistamiseksi ja huuhtelin kylmällä kolmeen kertaan. Lanka muuttui täysin, kun rasva lähti pois! Väri vaaleni ja kuiva lanka keveni huomattavasti. Valmis lanka painoi n. 50 grammaa vähemmän eli painosta lähti pois lähemmäs 10 prosenttia!

Valmis shelttilammas- ja lammaslanka näyttävät ja tuntuvat aika samanlaisilta - vain sheltin tummempi väri erottaa vyyhdit toisistaan. Tässä on mitä mainioin sukkalanka ja Senjan mukaan langat menevätkin lahjoiksi sukkien neulojille.

Lampaanvillalanka

Sheltti-lammaslanka

Sheltit: Priima & Pena

Pena ja Priiman äiti Hymy, kuva: Taikakuva

Pesemätön kaksivärinen shelttilanka

Toukokuu hurahti hevostouhuissa ja kehräämistä rajoitti myös vihoitteleva rannenivel. Kesäloman häämöttäessä on viimeisteltävä keskeneräiset projektit, jotta pääsen uusiin karvoihin käsiksi lomalaisena :).

Eräs kevään pienistä kehruuprojekteista oli ystäväni Riikan tilaustyö. Lankaan kehrättiin toinen säie Riikan shetlanninlammaskoirasta Priimasta ja toinen säie Priiman enosta Penasta. Kehräsin harjatun kuidun karstaamatta Blissillä ja kertasin kaksisäikeiseksi langaksi.

Shelttikuitu on ohutta, silkkistä ja helppoa - tosi kivaa kehrätä. Langasta tuli tasaista ja hauskan väristä kahden erilaisen säikeen yhdistyttyä. Valmista 100 % shetlanninlammaskoiralankaa eli Priima & Pena-lankaa syntyi 60 grammaa ja se soveltuisi hyvin esim. rannekkeiden materiaaliksi.

Shetlanninlammaskoira Priima

Priima, kuva: Riikka Antikainen

Sain ystävältäni Riikalta bordercolliekarvan ohella harjattua shetlanninlammaskoiran karvaa testierän. Karva on peräisin Riikan Priima-sheltistä.

Karstasin karvan myllyllä borzoierän perään ja kehräsin Blizzillä. Pitkähkö, erittäin pehmeä ja mukautuva karva oli todella miellyttävää työstää ja sain aikaan tasapainoista, tasapaksuista, pehmeää säiettä. Kertasin andean plying -tekniikalla ja rukilla kaksisäikeistä lankaa. Valmis, pesemätön lanka on hienoa, pehmeää ja ohutta. 100 % shetlanninlammaskoiralankaa syntyi 20 grammaa. Todellista luksuslankaa!

Karstattu kuitu

Pesemätön shelttilanka