Linnean paluu - koirakissalankaa perinnerukilla

Olen tänä kesänä perehtynyt kansallisiin perinnetaitoihin ja tämän innoittamana kaivoin vintiltä Linnea-rukkini, jonka lähes kaksi vuotta sitten hylkäsin hankittuani huomattavasti helppokäyttöisemmän Bliss-rukin. Kunnostin rukkia naulaamalla reisien (osat, jotka kannattelevat pyörää) tuhoutuneiden tappien paikalle kumiliuskat. Perinne-esineen pahoinpitelyä, mutta näin sain rukista toimivan.

Kimpo, kuva: Mari Oksanen

Hippu, kuva: Mari Oksanen

Valitsin helpon kuidun, pienen erän shetlanninlammaskoira Hipun ja Kimpo-kissan karvasekoituksen, jonka sain lemmikkien omistajalta Marilta.

Karstasin käsikarstoilla pienehkön kuituerän. Karva karstautui helposti ja yllättävää kyllä, myös kehruu oikuttelevalla Linnealla onnistui ilman suurempia hankaluuksia. Lyhdyn koukkujen ruoste katkoi säiettä, täytyy hioa ruoste vielä pois seuraavaa kehräyskertaa varten. Muuten kehräys oli helpohkoa ja tuntui, että tällaisella vanhalla viistorukilla sain tasaisempaa kierrettä säikeeseen.

Kehräsin karvan kaksisäikeiseksi langaksi. Kertauksen tein Blissillä ja käytin apuna andean plying -kertausta eli tein säikeestä rannekkeen, koska säiettä syntyi vain yksi rullallinen. Valmiista langasta tuli pehmeähköä, kirjavahkoa ja lämmintä. Sitä syntyi 25 grammaa. Kuvassa lanka on vielä pesemätöntä.

Berninpaimenkoira: Diego ja Koda

Koda ja Diego, kuva: Petri Seppälä

Bernisäiettä rukissa

Kehräsin ystäväni Tuan berninpaimenkoirista Tualle lapaslankaa. Tuan vanhempi berni on nimeltään Diego (Rajaköörin Gentlemanni) ja nuorempi uros Koda (Cabonetton Beenleigh Blue). Koirat toimivat Tuan työkavereina ja tekevät arvokasta työtä opettaen lapsille ja nuorille tunnetaitoja sekä sosiaalisia taitoja.

Harjattu raakakuitu oli pehmeää ja takutonta, joten kehräsin karvan karstaamatta. Katselin kehrätessäni Sotshin talviolympialaisien naisten slopestylen finaalia, jossa Emmi Rukajärvi voitti hopeaa. Kilpailu oli niin jännä, ettei kehräämisestä meinannut tulla mitään vaikka yleensä kehrään sujuvasti ohjelmia katsellen :). Bernikarva on yksi suosikkini ja tämäkin erä oli mukavaa kehrättävää. Tein langasta kaksisäikeistä Blissillä kehräten ja kerraten, osittain andean plying -tekniikalla. Pesen langan illalla shampoolla ja huuhtelen sen kylmä-kuuma-kylmä-tekniikalla. Vyyhti näyttää olevan hyvin tasapainoinen, joten se ei vaadi lisätoimenpiteitä pesun jälkeen.

Kehräsin karvasta lapasten neulontaan sopivaa lankaa. Valmis 100 % berninpaimenkoiralanka on kaunista, pehmeää ja lämmintä luksuslankaa. Lankaa syntyi 145 grammaa - ehkä siitä pienet lapaset saa aikaiseksi. Tua lupasi onneksi toimittaa tätä suosikkipoppista lisää.

Pesemätön bernilanka

Leonberginkoira

Pesemätön leonberginkoirankarvalanka

Karstattu leonbergkuitu

Kehräsin tilaustyönä leonberginkoiraa suuren erän. Koiran omistaja oli kerännyt karvaa talteen jo pitkään koiransa harjauksien yhteydessä ja toimitti minulle noin 1 500 gramman erän karvaa. Karstasin kuidun myllyllä ja poistin pahimmat takut. Karstalevyt näyttivät lupaavilta: kuitu oli pehmeää, pitkää ja lampaanvillan kaltaista.

Kehräsin kuidun Blissillä. Aika monta iltaa sain tähän projektiin kulumaan. Leonberginkoirankarva oli mukavaa kehrätä ja tein säikeestä suht' ohutta, sillä tilaaja kertoi neulovansa langasta lapasia. Kertasin langan kaksisäikeiseksi rukilla, viimeisen erän andean plying -tekniikalla.

Kastalevy leonbergkuitua

Lanka haluttiin vastaanottaa pesemättömänä. Sitä syntyi 1 400 grammaa. Valmis 100 % leonberginkoirankarvalanka on suurimmalta osin tasaista ja ohuehkoa. Se tuntuu todella lämpöiselle ja soveltuu varmasti lapaslangaksi. Kyllähän tuosta hienon villapaidankin neuloisi.

Iso, mutta antoisa projekti. Tätä voisi pitää vaikka näyttötyönäni koirankarvan kehräämisestä :).

Kääpiöpystykorva Leo

Leo, kuva: Mikko Heikkinen

Ystäväni Sanna toimitti minulle testierän koiransa Leon karvaa. Leo on löytökoira Texasista, ylisuuri kleinspitz tai liian pieni mittelspitz Sannan mukaan. Leon turkki on tuuhea ja väriltään kullanruskea.

Kehräsin raakakuidun karstaamatta. Se toimi Blississä oikein hyvin ja säikeestä syntyi ohuehkoa ja tasaista. Kertasin säikeen andean plying -tekniikalla kaksisäikeiseksi langaksi. Valmista 100 % Leo-lankaa syntyi 15 grammaa. Se on pehmeää ja lämmintä, soveltuisi hyvin vaikka lapaslangaksi.

Leon raakakuitu

Pesemätön Leo-lanka

Hovawart: Uuno ja Jose

Uuno ja Jose, kuva: Piia Saalasti

Uuno,  kuva: Lea Partanen 

Ystäväni Piian hovawartit Uuno (Damirazin Dukipylväs) ja Jose (Minttumantan Jose) ovat vaikuttavia koiria. Uuno on merkkivärinen uros ja ja Jose kullanvärinen nuorempi uros. Sain erän kummankin harjattua karvaa Piialta. Piian mukaan karvat olivat erilaisia: Uunon turkkiin ei Furminator uponnut, kun taas Joseen hienojakoisempaa turkkia työkalulla sai hyvin harjattua.

Jose,  kuva: Lea Partanen

Jätin karvat karstaamatta. Kehräsin ne omissa erissään Blissillä ja kehrätessä Uuno ja Jose käyttäytyivät samankaltaisesti. Karva oli pitkähköä, ohuehkoa ja pehmeää - oikein mainiota kehrättäväksi. Säikeestä tuli tasapaksua ja ohuehkoa. Kertasin Uunon kaksisäikeiseksi andean plying -tekniikalla ja Josen niin ikään kaksisäikeiseksi rullilta.

Valmis 100 % hovawartlanka on pehmeää, vaalea Jose hieman pehmeämpää kuin Uuno, ja kaunista. Piia on suunnitellut tekevänsä langoista lapaset ja niihin tämä lanka soveltuu varmasti hyvin. Tämä erä, yhteensä 75 grammaa, ei vielä ihan riitä, mutta eiköhän noin isoista koirista pian saada lisätäydennystä. Kiva karva ja lanka.

Hovawartin raakakuitu

Pesemätön hovawartlanka

Suomenlapinkoira Ulda

Ulda, kuva: Reetta Jokinen

Ystäväni Reetta omistaa parivuotiaan Ulda-nartun. Ulda (Puurattaren Twist) on paimensukuinen, väriltään parkki suomenlapinkoira ja suuri persoona :). Sain testierän Uldan harjattua karvaa. Ensimmäiset koirankarvakehruuni olivat juuri lapinkoiraa ja jännityksellä odotin, millaista tästä erästä tulisi.

Raakakuitu oli hienoa ja siistiä, joten en karstannut sitä. Villava ja pitkä karva oli helppoa ja mukavaa kehrätä Blissillä. Säikeestä tuli tasaista ja paljon ohuempaa kuin ekojen suomenlapinkoirakarvojen kanssa. Olen siis ilmeisesti kehittynyt kehräystaitojeni osalta. Kertasin langan andean plying -tekniikalla kaksisäikeiseksi.

Valmis 100 % suomenlapinkoiralanka on tällä kertaa ohutta, pehmeää ja superlämmintä. Vyyhdin paino on 40 grammaa. Täydellistä lapas-, sukka- tai paitalankaa!

Suomenlapinkoiran raakakuitu

Pesemätön suomenlapinkoiralanka

Cockerspanieli

Cockerspanielin raakakuitu

Pesty cockerspanieli-lammaslanka

Essin kautta saamassani karvakokoelmassa oli pussillinen cockerspanielin leikattua karvaa. Kuitu oli tosi lyhyttä, 1-3 cm pitkää ja likaista. Haju oli suorastaan huumaava ;).

En karstannut karvaa. Kehräsin sen Blissillä lampaanvillahahtuvan kanssa niin, että cockeria tuli noin 70 % ja lammasta 30%. Lampaankarva kiinnitti lyhyttä kuitua ja sain lankaa aikaiseksi. Koska likainen karva oli niin epämiellyttävää ja kuidun lyhyydestä johtuen langasta ei syntyisi kestävää, päätin tehdä vain pienen testierän, 20 grammaa. Kertasin langan kaksisäikeiseksi andean plying -tekniikalla ja rukilla. Pesin teatreeshampoolla ja huuhtelin kylmä-kuuma-kylmä+etikka -tekniikalla.

Valmis lanka on itse asiassa aika hauskan tuntuista: pehmeää ja lämpöistä.

Snautseri

Pesty 100 % snautserilanka nypitystä karvasta

Sain ystäväni Essin kautta keskisuomalaiselta trimmaajalta eri koirarotujen nypittyjä ja leikattuja karvoja. Snautseria oli sekä nypittyä että leikattua. Kumpikin karva oli sen verran lyhyttä, etten ryhtynyt karstaamaan vaan kehräsin sen suoraan raakakuituna.

Nypitty snautseriraakakuitu

Nypitty snautserin karva oli kovin hilseistä ja karkeaa, lähinnä päällyskarvaa. Pituudeltaan 3-5 cm.  Kehräsin erän Blissillä ja kertasin kaksisäikeiseksi, osan andean plying -tekniikalla, osan suoraan rullilta rukilla. Yllätyksekseni karkea karva kehräytyi ihan hyvin ja ennakkoluuloistani huolimatta sain siitä aikaan ihan kelvollista lankaa. Pesin langan teatreeshampoolla ja huuhtelin kylmä-kuuma-kylmä + etikka -tekniikalla. Lopuksi tasoitin kierteitä lyömällä vyyhtejä muutaman kerran seinää vasten. 100 % snautserilanka on karkeaa, mutta ei niin kovaa kuin oletin. Kuitu on tarpeeksi pitkää, joten karvoja ei juuri irtoile valmiista langasta. Valmista lankaa syntyi 140 grammaa.

Pesemätön leikattu snautseri

Leikattu snautserin karva oli huomattavasti lyhyempää kuin nypitty. Kehräsin sen Blissillä ja kertasin kaksisäikeiseksi rullilta. Leikattu karva oli pehmeämpää, joten sitä oli helpompi kehrätä. Koska kuitu oli  turhan lyhyttä, karvoja irtoili langasta ja jätin testivyyhdin pesemättä. Tästä 100 % snautserilangasta tuli pehmeämpää, mutta heikompaa kuin leikatusta. Pesemättömän vyyhdin paino oli 40 grammaa.

Shetlanninlammaskoira Priima

Priima, kuva: Riikka Antikainen

Sain ystävältäni Riikalta bordercolliekarvan ohella harjattua shetlanninlammaskoiran karvaa testierän. Karva on peräisin Riikan Priima-sheltistä.

Karstasin karvan myllyllä borzoierän perään ja kehräsin Blizzillä. Pitkähkö, erittäin pehmeä ja mukautuva karva oli todella miellyttävää työstää ja sain aikaan tasapainoista, tasapaksuista, pehmeää säiettä. Kertasin andean plying -tekniikalla ja rukilla kaksisäikeistä lankaa. Valmis, pesemätön lanka on hienoa, pehmeää ja ohutta. 100 % shetlanninlammaskoiralankaa syntyi 20 grammaa. Todellista luksuslankaa!

Karstattu kuitu

Pesemätön shelttilanka

Bordercollie Flai

Flai, kuva: Riikka Antikainen

Sain testierän bordercollien harjattua karvaa ystävältäni Riikalta. Karva oli peräisin Riikan Flai-bordercolliesta.

Karstasin pienen erän käsikarstoilla ja karva karstautui hyvin. Kehräsin kuidun Trindle-värttinälläni. Kehräys oli helppoa ja sujuvaa, pehmeä ja pitkä karva toimi hienosti. Kertasin säikeen andean plying -tekniikalla ja värttinällä kaksisäikeiseksi langaksi. Valmis, pesemätön 100 % bordercollielanka on pehmeää, todella lämpimän tuntuista ja kaunista. Testierästä valmistui 45 grammaa lankaa. Bordercollieta siis tilaukseen!

Pesemätön bordercollielanka

Borderterrieri Totti

Trimmasin eilen borderterrierini. Totti (FI MVA Cindyhill Twist and Shout) on 9-vuotias leikattu uros ja mukavasti sujuneen näyttelyuran ja iskänä toimimisen jälkeen nyt eläkepäivillä. Totin väri on blue & tan eli pohjavilla on tummanharmaata, hyvin karkea päällyskarva mustaa valkoisilla karvoilla.

Ennen kuin aloitin turkin nyppimisen, keräsin pohjavillaa talteen furminaattorilla. Mukaan tuli väistämättä myös karkeaa päällyskarvaa. Pohjavilla oli aika hilseistä ja näytti vaaleammalle kuin mitä todellisuudessa oli. Se oli myös turhan lyhyttä, n. 2 cm pitkää. Pohjavillaa ei pystynyt karstaamaan.

Tänään kokeilin borderikarvan kehräystä värttinällä. Haastavin projekti tähän mennessä. Karva pöllysi ja säie katkesi helposti. Sain kumminkin aikaan säiettä, jonka kertasin kaksisäikeiseksi andean plying -tekniikalla.


Langasta irtoili paljon irtokarvaa, etenkin päällyskarvoja. Pesin langan teatreeshampoolla ja huuhtelin kylmällä. Lanka muuttui "oikean" väriseksi, kun sain pestyä siitä liat pois. Borderin alusvillalanka on pehmeää ja lämpöistä, mutta sotkuista, sillä irtokarvoja irtoaa edelleen. Tulipahan testattua, että karkeakarvaisen terrierin alusvilla taipuu sittenkin 100 % koirankarvalangaksi :).

pesty ja vielä märkä borderterrierilanka

Kissaa

kuva: Kristiina Joensuu

Sain ystävältäni Kristiinalta kokeiluerän hänen vaaleiden kissojensa Massimon ja Larpetterin karvaa. Massimo on rodultaan ragdoll ja Larpetteri pitkäkarvainen maatiaiskissa. Erässä oli sekaisin kummankin harjattua karvaa.

Karva oli hyvin kevyttä, mutta sitä pystyi karstaamaan käsikarstoilla.Kehräsin karvan uudella värttinälläni ja kehräys oli yllättävän helppoa. Kertasin langan andean plying -tekniikalla värttinän avulla.

Sain aikaan todellista luksuslankaa: pehmeää, silkkistä ja kauniin väristä.  Lanka on todella kevyttä, pieni vyyhti painaa vain 7 grammaa.

Ensimmäinen kissankarvakokeilu oli kannustava, tätä täytyy jatkaa.

Elsa-lanka

Elsa ja säie värttinällä

Elsa on 10-vuotias koirani. Elsa on sekoitus viidestä rodusta: karjalankarhukoira (25 %), norjanharmaahirvikoira (25 %), suomenajokoira (25 %), suomenpystykorva (12,5 %) ja shetlanninlammaskoira (12,5 %). Elsasta lähtee pohjavillaa ympäri vuoden, tällä hetkellä hieman niukemmin. Elsan pohjakarva on noin 3 senttiä pitkää, hyvin hienoa ja sähköistyvää. Viimeisessä kuvassa näkyy, kuinka paljon yhdestä harjauskerrasta tuli lankaa.

Karstaaminen ei onnistunut, karva pöllysi ja irtoili käsikarstoista. Kehrääminen värttinällä sujui kuitenkin hyvin ilman karstaamistakin. Kehräsin 100 % Elsan karvaa, mutta karvat törröttivät säikeestä ja karvoja irtoili paljon. Kertaaminen ei juuri sitonut karvoja. Uskon, että pesu irrottaa karvaa lisää.


Elsan karva käyttäytyi eri tavalla kuin suomenlapinkoiran karva. Suomenlapinkoira on villamaista ja lampaanvillan kaltaista, Elsa lähempänä kissaa tai kania, luulisin, vaikken niitä ole vielä kehrännyt. Kaksisäikeinen lanka on erittäin pehmeää, tulee mieleen angora. Elsaa voisi jatkossa kokeilla lampaanvillaan sekoitettuna, jos vaikka villa sitoisi karvoja paremmin.

Elsan käsittelemätön karva

pesemätön lanka

Ensimmäinen lanka: suomenlapinkoira

kertaaminen värttinällä

Olen kehrännyt värttinällä melkein joka ilta. Olen harjoitellut eri tekniikoita, mutta luontevimmalta minusta tuntuu tekniikka, jossa pidän vasemman käden paikallaan "kuitupidikkeenä" ja oikealla kehruukädellä säätelen kierrettä.

Ensimmäisenä työnäni olen kehrännyt värttinällä 100 % suomenlapinkoiralankaa. Säie on tuntunut pehmeältä ja kehräys on ollut helppoa, joten en ole halunnut sotkea siihen lampaanvillaa. Olen kehrännyt niin kauan, kunnes värttinä on tuntunut epämiellyttävän painavalta.

Olen kerrannut säikeen andean plying -tekniikalla. Kertaaminen ei ole sujunut niin linjakkaasti kuin olisin toivonut - jotenkin minun on vaikea saada säiettä soljumaan sujuvasti kädestä värttinälle. Harjoitus tekee varmasti mestarin tässäkin lajissa.

Kaksisäikeisen langan vyyhditin käsivarressani ja pesin ensin koirashampoolla. Sitten huuhtelin kylmä-kuuma-kylmä-menetelmällä ja lopuksi mätkin vyyhtiä seinään. Kuivuttuaan lanka näytti ehkä hieman tasaisemmalta ja huomattavasti pörröisemmältä.

käsittelemätöntä suomenlapinkoirakarvaa

suomenlapinkoirasäiettä värttinällä

pesemätöntä suomenlapinkoiralankaa

pestyä suomenlapinkoiralankaa