Suomenlapinkoira: Hilla, osa II

Hilla, kuva: Ruska Schönberg

Ruskan Hilla-narttu on tuttu karvantuottaja, kehräsin ensimmäisen kerran tämän suomenlapinkoiran karvaa keväällä 2014. Tällä kertaa sain Ruskalta hieman suuremman erän Hillan harjattua karvaa.

Kuitu oli takutonta ja hienoa, joten kehräsin sen Bliss-rukillani karstaamatta. Ihana työstää pitkästä aikaa helppoa karvaa! Kuidusta olisi saanut hyvin ohuttakin säiettä ja tavoittelin sukka-/lapaslangan paksuutta. Kertasin langan kaksisäikeiseksi.

Pesin langan teatreeshampoolla. Yllätyksekseni märkä ja kuivunut (!) lanka tuoksui voimakkaan makealle. Viime kerralla en pessyt lankaa, mutta huomasin, että raakakuidussa oli parfyyminen tuoksu. Pestyn langan tuoksu oli sen verran voimakas, että pesin sen uudelleen. Pesusta ja etikkahuuhtelusta huolimatta makeahko tuoksu säilyi langassa, erikoista! Tämä Hilla on kyllä varsinainen tuoksukoira :).

Valmista 100 % suomenlapinkoiralankaa syntyi 190 grammaa. Se on tasapainoista, ohuehkoa, pehmeää ja lämmintä - suomenlapinkoiraa parhaimmillaan. Lanka soveltuu asusteisiin esim. sukkiin, lapasiin, pipoon tai huiviin, isommasta erästä voisi neuloa vaikka paidan. Suosikkirotuni!

Bordercollie: Piitu & Aava

Piitu ja Aava, kuva: Meeri Alanko

Piitu ja Aava, kuva: Meeri Alanko

Sain kehrättäväkseni erän bordercollienarttujen pohjavillaa. Omistaja kuvaa koiriaan seuraavasti:

"Piitu on 7,5-vuotias bordercollieneiti. Luonteeltaan Piitu on Suuri Persoona, aavistuksen omalaatuinen, herkkä ajattelija ja ennen kaikkea älykäs kuin mikä. Piitu ymmärtää suuren määrän sanoja ja osaa paljon temppuja. Vastapainoksi ajattelevaisuudelleen Piitu on myös leikkisä ja todella miellyttämisenhaluinen, mikä näkyy erinomaisena koulutettavuutena. Nuoruudessaan Piitu harrasti muun muassa tottelevaisuutta tokovalioksi asti, mutta nykyisin Piitu keskittyy mielipuuhiinsa pallon kopitteluun, syömiseen ja temppujen tekemiseen. 

Siinä missä Piitu on pohtijatyyppi, Aava on jotain aivan muuta. Aava on 1-vuotias bordercollien alku. Luonteeltaan Aava on mutkaton, vilkas, iloinen ja huomattavasti yksinkertaisempi kuin Piitu. Aava rakastaa juoksemista, leikkimistä, luonnon tutkimista (esimerkiksi heinät ja linnut ja kukat jajaja... on ihan parasta mitä Aava tietää), Piitua, omistajiaan ja ihmisiä ylipäätään. Aavalla ei ole huonoja päiviä, vaan joka aamu se herättää yhtä onnessaan valmiina uusiin seikkailuihin. Piitu on Aavan paras kaveri ja toisinpäin."

Raakakuitu

Kuitu oli todella laadukasta, pelkästään erittäin hienoa pohjavillaa. Se oli myös puhtaan ja rasvattoman tuntuista. Kehräsin villan karstaamatta kaksisäikeiseksi langaksi. Pystyin tekemään säikeestä hyvin ohutta, koska kuitu oli ominaisuuksiltaan liki täydellistä.  Pesin vyyhdin teatreeshampoolla ja huuhdoin lopuksi etikkamaustetussa vedessä. Langan painosta lähti pois vain 5 grammaa (3 %), mikä on todella harvinaista - yleensä lanka kevenee pesussa 10-30 % kuidun rasvaisuudesta riippuen. Valmista, pestyä lankaa syntyi 145 grammaa.

Pesemätön bordercollielanka

Valmis lanka on parasta mitä olen tähän mennessä kehrännyt. 100 % bordercollien pohjavillalanka on ohuehkoa ja suht' tasaista, kaunista, pehmeää ja lämmintä. Koirankarvalankaa hienoimmillaan! Pehmeytensä vuoksi lanka soveltuu vähemmän kulutukselle alttiiksi joutuviin neuleisiin, kuten asusteisiin.

Ihana kehräysprojekti. Ja taas minulla on uusi suosikkirotu: bordercollie :).

Pesty bordercollielanka

Hovawart Roope rukin vauhti kiihtyen

Roope, kuva: Eija Ylinen

Raakakuitu

Kehräsin tilauksesta 7-vuotiaan Roope-hovawartin karvan langaksi. Omistajan mukaan "Roope on huolehtivainen oman laumansa kaitsija, joka aina tupaan tullessaan tarkastaa, ovatko kaikki kotona".   Vaikka talossa on aina ollut koira, Roope on osoittautunut omistajalleen siksi elämän Koiraksi. Se ymmärtää puhetta ja huolehtii kovasti perheestään. Roopen lempipuuhia ovat köydenveto ja piilosilla olo, kertoo omistaja.

Raakakuitu näytti herkulliselle ja valmiille, se ei tarvinnut karstausta. Koska kyseessä oli hieno ja helppo kuitu, kokeilin muuttaa Bliss-rukkini asetuksia niin, että siirsin nyörin kehrän pienemmälle kiekolle eli säädin rukkia nopeammaksi. Blississä kehrän ja pyörän suhdeluvut ovat 1:6,5 / 1:8,5 / 1:12 / 1:18,5. Olen tähän asti kehrännyt suurimmalla kiekolla (1:6,5). Kehruu onnistui nyt hyvin myös 1:8,5 -kiekolla - olen siis kehittynyt :).

Pesty hovawartlanka

Kehrän kiekot

Kuten hovawart yleensä, myös Roopen karva oli ilo kehrätä. Tein siitä kaksisäikeiseksi kerrattua lankaa. Pesin vyyhdin teatreeshampoolla ja huuhtelin lopuksi etikkavedessä. Tasoitin kierteitä seinään hakkaamalla. Pesty lanka painoi n. 100 grammaa.

Valmis 100 % hovawart-lanka on ylellistä, pehmeää ja lämmintä - täydellistä asustelankaa.

Mittelspitz: Väinö

Väinö ja lanka, kuva: omistaja

Minulta tilattiin lanka mittelspitzin karvaerästä. Kuitu oli peräisin 6-vuotiaasta Väinö-mittelspitzista. Toiveena oli, että langasta voisi valmistaan vauvaneuleita ja että sekaan laitetaan lammasta, jotta lankaa syntyisi hieman runsaammin.

Raakakuitu

Säiettä rukin rullalla

Kuitu oli leikattua karvaa ja näin ollen huomattavasti karkeampaa kuin aikaisemmat kääpiöpystykorvien kuidut, joita olen kehrännyt. Kuidun pituus oli vaihtelevaa, mukana oli päällys- sekä alusvillaa. En karstannut kuitua, koska se oli suht' suoraa ja takutonta. Kehräsin karvan lampaanhahtuvan kanssa (n. 70 %/30 % -suhteella) rukilla kaksisäikeiseksi langaksi. Yritin tehdä ohutta ja pehmeää lankaa vauvaa ajatellen, mutta leikattu kuitu ei taipunut toiveisiini.

Pesin langan teatreeshampoolla ja huuhtelin lopuksi etikkaliemessä. Tasoitin kierteen seinään vyyhtiä hakkaamalla. 70 % mittelspitz - 30 % lammas -sekoitelankaa syntyi 240 grammaa. Valmis mittelpitz-lammaslanka on yllättävän paksua ja karkeaa. Tässä näkyy hyvin harjatun ja leikatun karvan ero: vaikka harjatusta karvasta saisi ohutta ja pehmeää luksuslankaa, toisen saman rodun edustajan leikattu karva tuottaa ihan erilaisen, paksun ja karkean lopputuloksen. Olin pettynyt siihen, etten onnistunut tekemään sitä, mitä tilattiin. Onneksi tilaaja kuitenkin hyväksyi langan. Ehkä siitä syntyy jotain muuta kuin vauvan pukineita.

Pesty mittelspitzlammaslanka

Collie ja suomenlapinkoira - kaksi suosikkia

Ozzya raakakuituna ja lankana

Ozzy, kuvat: Sanna Peltola

Tammikuun pakkasilla kehräilin pitkään työstämistä odottaneita töitä. Näistä eräs oli ystäväni Sannan Ozzy-collie, josta olen kehrännyt aiemminkin lankaa. Ozzy on nuori, pitkäkarvainen collieuros ja sen harjattu karva on pitkää, takutonta ja kaunista. Kehräsin kuidun suoraan ilman karstaamista rukillani kaksisäikeiseksi langaksi. Collielangan kehräys on rentouttavaa ja helppoa.

Pesty 100% collielanka

Ozzyn karvassa oli voimakas ominaistuoksu, joka usein on viriilien uroskoirien turkissa. Pesin vyyhdit teatreeshampoolla ja huuhtelin lopuksi etikkaliemessä. Lanka tarvitsee vielä kuitenkin tuuletusta.

100 % pitkäkarvainen collie -lankaa valmistui 150 grammaa. Se on kaunista, pehmeähköä asustelankaa.  Kuulemani mukaan Sanna ryhtyi heti neulomaan siitä jotakin, jännityksellä odotan lopputulosta :).

Aksu, kuva: Päivi Kallioniemi

Pesty 100 % lapinkoiralanka

Toinen tilausprojektini oli ystäväni Päivin Aksu-suomenlapinkoiran karvaerä. Aksun karvaa kehräsin ensimmäistä kertaa, kun aloittelin kehräysharrastustani värttinällä. Nämä vanhat langat olen värjännyt luonnonväreillä ja ne odottavat neulomista. Nyt kehräsin Aksun lankaa Päiville.

Suomenlapinkoiran harjattu villa on hienoa, lämmintä ja pitkää. Aksun kuitu oli takutonta, joten selvisin ilman karstausta ja kehräsin karvasta kaksisäikeistä lankaa rukilla. Kivaa ja helppoa kehräystä. Pesin vyyhdit teatreeshampoolla ja huuhtelin lopuksi etikkaliemessä.

100 % suomenlapinkoiralanka on pehmeää, superlämmintä ja kaunista. Pehmeytensä vuoksi tämäkin lanka on parhaimmillaan asusteissa tai vaikka villapaidassa. Aksu-lankaa valmistui 300 grammaa.

Berninpaimenkoira: Aapeli

Aapeli, kuva: omistaja 

Ystäväni Minna toimitti ystävänsä Aapeli-berninpaimenkoiran harjattua pohjavillaa. Aapeli on 6-vuotias uros ja sen karva on yhtä ylellistä kuin aiemmat bernikuidut: ohutta, pitkää, takutonta ja erittäin pehmeää. Yksi suosikkiroduistani!

Kehräsin kuidun karstaamatta Bliss-rukillani kaksisäikeiseksi langaksi. Kuitu oli suurimmalta osin tummanruskeaa, mutta seassa oli hieman valkeaa ja ruskeaa karvaa. Langasta tuli osittain tweedmäisen kirjava, kun tumma ja valkea tai ruskea säie yhdistyivät. Pesin langan teatreeshampoolla ja viimeisessä huuhtelussa oli etikkaloraus. Lopuksi tasoitin kierrettä hakkaamalla vyyhtiä seinään.

100 % berninpaimenkoiralankaa valmistui 120 grammaa. Lanka on pehmeää, lämmintä ja kevyttä. Täydellistä pieneen asusteeseen. Saas' nähdä, mitä Minna tästä loihtii :).

Pesemätön bernilanka

Pesty bernilanka

Hovawartteja

Pimu metsästää myyriä, kuva: Seija Kiiskilä

Raakakuitua

Ystäväni Seija tilasi langan 10-vuotiaan hovawartnarttunsa Pimun karvasta. Kuitu oli harjattua pohjavillaa: hienoa, pitkää ja takutonta. Kehräsin karvan Bliss-rukillani ilman karstausta kaksisäikeiseksi langaksi. Kehräys oli helppoa ja langasta tuli ohuehkoa ja suht' tasaista. Pesin vyyhdit teatreeshampoolla ja huuhtelin lopuksi etikkavedellä. Tasoitin kierrettä hakkaamalla märkiä vyyhtejä seinää vasten. Valmista 100 % hovawart-lankaa syntyi 300 grammaa.

Toinen hovawart-projekti oli ystäväni Piian Jose-uroksen karvaerä. Olen aiemminkin kehrännyt Piian koirista lankaa. Josen kuitu oli hyvin samankaltaista kuin Pimun, yhtä ylellistä ja jopa ihan saman väristä. Kehräsin tämänkin ilman karstausta rukilla kaksisäikeiseksi langaksi ja pesin vyyhdin teatreeshampoolla sekä etikkavesihuuhtelulla. Tätä 100 % hovawart-lankaa valmistui 145 grammaa.

Vaalea 100 % hovawart-lanka vasemmalla

Hovawartin karva kuuluu suosikkeihini. Se on erittäin hienoa, sopivan pitkää ja helppoa työstää. Hovawartista saisi halutessa hyvinkin ohutta lankaa. Valmis lanka on hyvin pehmeää, joten se ei kestä kovaa kulutusta. Parhaimmillaan tämä superlämmin luksuslanka on asusteissa.

Olen ollut kuukauden sairauslomalla silmäleikkauksen vuoksi ja aloitin kehräämisen vasta muutama päivä sitten - suojalasit päässä. Hyvinhän tämä onnistuu näinkin :).

Pitkäkarvainen collie: Pecko

Pecko, kuva: Eeva Lahti

Raakakuitu

Sain Eevalta kehrättäväkseni hänen pitkäkarvaisen colliensa Peckon karvaa.  Eevan mukaan Pecko on nuori tricolor-värinen uros, jolla on voimakas paimennusvietti. "Peckolla riittää myös paimennettavaa meidän 3-sukupolven talossamme ja pihassamme. Ja Pekcon vaistot pelaavat: siellä missä on valkoinen hännänpää, sieltä löytyy myös talomme vilkas taapero," kertoo Eeva. Hän kertoi miettineensä Peckon ensimmäisen karvanlähdön aikana, että mitä villasta voisi tehdä. "Se tuntui käsitöitä rakastavissa käsissä liian arvokkaalta poisheitettävältä." Eeva löysi blogini ja otti yhteyttä. 

Peckon raakavilla oli pitkää ja siistiä, en karstannut sitä vaan kehräsin suoraan Bliss-rukillani. Tein siitä kaksisäikeistä lankaa ja kehruu oli mukavaa kuidun helppouden vuoksi. Pesin vyyhdin teatree-hevosshampoolla ja viimeisessä huuhtelussa käytin etikkaa kirkastamaan väriä ja raikastamaan tuoksua. Hakkasin vyyhtejä kaakeliseinään kierteitä tasoittaakseni.

 

Lanka viipsinpuulla

Valmista, pestyä 100 % pitkäkarvainen collie -lankaa syntyi n. 160 grammaa. Ennen pesua vyyhti painoi 180 grammaa, joten langasta, joka ei edes tunnu rasvaiselta, lähtee aika paljon likaa ja rasvaa pesussa pois! Collielanka on luksuslankaa: pehmeää, kuohkeaa ja lämmintä. Peckon värityksen myötä langasta tuli vielä todella kauniisti harmaa-valkea-kirjavaa. Lähetin vyyhdin Eevalle ja hän laittoi minulle viestiä: "Lanka, joka Peckosta syntyi mykisti täysin ihanuudella! Talomme pian syntyvä tulokas tulee saamaan upeat töppöset, ja Peckosta tuli hyötyeläin." Hieno projekti - kiva kuulla, että myös tilaaja tykkäsi langasta :).

Pesty 100% pitkäkarvainen collie -lanka

Alpakan jalkakarvat

Ylä-Tihtarin alpakan juttuja kuuntelemassa.

Ylä-Tihtarin alpakoita

Vierailin juhannuksen jälkeen Ylä-Tihtarin tilalla Oittilassa, Keski-Suomessa. Kuulin, että tilan alpakat oli keritty ja niiden villaa oli myytävänä. Hurautin kotiseutumatkalle eräänä kylmänä kesälomapäivänä ja löysin viehättävän tilan. Isäntä esitteli minulle alpakkaherrat, jotka vaikuttivat hyvin uteliailta tyypeiltä. Myynnissä oli sekä ykkösluokan alpakkavillaa että säkillinen jaloista kerittyä lyhyempää villaa. Ostin  tummaa villaa sekä jalkakarvasatsin.

Olen kehrännyt alpakan jalkakarvaa kesän aikana luonnonvärjäysprojektejani varten ja nyt syksyllä kehräsin vähän isomman erän samaista villaa. Raakakuitu on rasvaista, mutta hieman erilaista kuin rasvainen lampaanvilla. Tässä erässä kuidun pituus vaihtelee, joten kehrääminen ei ole yhtä helppoa kuin ykkösluokan pitkän alpakkakuidun kanssa. Epätasaisuuden vuoksi säikeestä ei myöskään saa niin ohutta kuin pitkästä kuidusta. En kuitenkaan karstannut kuitua - laiskuuttani ja koska silkkimäinen alpakkakuitu ei juuri ole takussa.

Kehräsin alpakan jalkakarvat kaksisäikeiseksi langaksi Bliss-rukillani. Kuten lammas, kertaaminen tasaiseksi langaksi oli haastavampaa kuin koirankarvan kanssa - johtuisiko rasvasta, en tiedä. Värjäämäni langat laitoin rasvaisina värjäyspatoihin, mutta viimeisen erän pesin teatreeshampoolla ja huuhtelin etikkaviimeistelyllä. Pieksin vyyhtiä seinään märkänä kierteen tasoittamiseksi.

Valmis 100 % alpakanjalkakarvalanka on eläväpintaista, silkkistä ja lämmintä. Se on rosoisempaa eikä niin majesteettista kuin selkäkarvoista kehrätty lanka, mutta hienoa joka tapauksessa :).

Ostin äskettäin teollisesti tuotetun alpakkaneuleen ja se on kyllä vaatteiden aatelia: kevyt, joustava ja uskomattoman lämmin. Jännittävää odottaa, että näistä alpakkalangoistani valmistuu neuleita, joiden ominaisuuksia pääsen ehkä joskus testaamaan!

Pesty alpakanjalkakarvalanka

Luonnonvärjätty alpakkalanka

Siperianhusky: Liekki, Loitsu, Laulu & Elektra

Siperianhuskynartut Liekki, Loitsu, Laulu ja Elektra, kuva: Elina Heikkinen.

Vihdoinkin aikaa kehrätä! Sain jo kesällä siperianhuskyjen alusvillaa työstettäväkseni, mutta vasta nyt se valmistui langaksi. Huskyjen omistaja Elina kertoo, että Liekki (3 v), Loitsu (2 v.), Laulu (1,5 v.) ja Elektra (1 v.) ovat käyttölinjaisia siperianhuskynarttuja. Koirat ovat Elinalle harrastekavereita ja ystäviä. He harrastavat yhdessä valjakkoajoa, agilitya ja rallytokoa ja koiraetsintää. "Liekki on luonteeltaan itsenäinen ja kekseliäs älykkö, Loitsu pomppujalka elää liikkeestä. Laulu on omanarvonsa tunteva, mutta herkkä lady, joka juttelee paljon. Iloisen ja ihmisrakkaan Elektran sisältä löytyy ripaus vanhan koiran jääräpäisyyttä," Elina kuvaa koiriaan. 

Kuitu oli harjattua pohjavillaa. Se oli hyvin pehmeää, kuohkeaa ja suoraa, joten kehräsin sen karstaamatta Blissillä. Yksittäinen karva oli hyvin ohut ja säie katkesi helposti, vaikka pituudeltaan karva oli sopivaa. Kehräys piti tehdä herkällä otteella ja osin vahvalla kierteellä. Kertasin säikeet kaksisäikeiseksi langaksi. Tilaajan toiveen mukaan pesin langan teatreeshampoolla ja huuhtelin miedossa lämpötilassa ja viimeistelin etikkakylvyllä. Hakkasin vyyhtiä pesun jälkeen seinään, jotta sain kierrettä tasaisemmaksi.

Valmis 100 % siperianhuskylanka on todella pehmeää ja lämmintä luksuslankaa. Se tuskin kestää kovaa kulutusta, joten on parhaimmillaan esim. huivissa, unisukissa tai lapasissa. Valmista lankaa syntyi 240 grammaa ja se lähtee Elinan iloksi Hämeeseen. Kiva rotu!

Raakakuitu sylissäni

Pesty 100 % siperianhuskylanka

Saksanpaimenkoira: Irma, Jarda & Kamu

Jarda ja Kamu, kuva: Sanna Hult

Irma, Jarda ja Kamu, kuva: Sanna Hult

Ystäväni ja serkkuni Sanna tilasi villapaitalangan saksanpaimenkoirien Irman, Jardan ja Kamun karvoista. Jarda ja Kamu ovat Sannan uroskoiria ja Irma tätini Helenan narttu. Jarda ja Irma ovat 10-vuotiaita sisaruksia ja Kamu vähän nuorempi herra. Nämä saksanpaimenkoirat ovat käyttölinjaisia koiria ja Sanna on harrastanut monipuolisesti koiriensa kanssa erilaisia palveluskoiralajeja. Irma puolestaan asuu perheensä kanssa upeissa maisemissa Saimaan rannalla.

Saksanpaimenkoiran harjattu karva eli pohjavilla on pehmeää ja väriltään yllättävän vaaleaa tummaan peitinkarvaan verrattuna. Karvaerässä oli kahdenlaista kuitua: pidempää ja karkeampaa karvaa sekä hyvin pumpulimaista lyhyttä villaa. Pidempi karva oli helppoa kehrättävää, mutta lyhyt ja pehmeä villa aiheutti haasteita ja säie katkesi helposti, jos karkeaa ei ollut yhtään joukossa. Yritin sotkea kuitua niin, että pehmeä villa sekottui karkeampaan karvaan. Jouduin kuitenkin kehräämään pehmeän kuidun vuoksi voimakkaammalla kierteellä, jotta sain kestävämpää säiettä.

Raakakuitua

Säiettä rukilla

Pesty lanka

Kehräsin raakakuidun karstaamatta, koska se oli takkuuntumatonta ja siistiä. Kertasin langan kaksisäikeiseksi. Yritin tehdä langasta mahdollisimman kuohkeaa ja löyhäkierteisempää, koska Sanna haluaa neuloa siitä villapaidan. Pesin langan teatree-hevosshampoolla ja huuhtelin kolmeen kertaan, lopuksi etikkavedessä. Kuivatin lankoja päivisin ulkona ja öisin sisällä.

Valmis 100 % saksanpaimenkoiralanka kuuluu luksuslankaosastoon. Se on pehmeää, kuohkeaa, keskipaksua ja lämpöistä. Langassa on paljon eri sävyjä tummasta ruskeasta valkoiseen. Pehmeytensä vuoksi se ei tule kestämään kulutusta järin hyvin, mutta sukkiahan tästä ei ole tarkoitus tehdäkään vaan ylellinen neule. Valmista lankaa syntyi 1 300 grammaa.

Tämä lanka on kehrätty hyvällä lomafiiliksellä heinä-elokuun mahtavissa helteissä ulkona - toivottavasti lanka lämmittää Sannan villapaidassa samalla tavoin kuin aurinko kehrääjää :).

100 % saksanpaimenkoiralanka pestynä

Eurasier

Eurasierit, kuva: Jessica Varjonen

Eurasierin karvaa sain ystävältäni Mirvalta. Karvan tuottajina toimivat hänen eurasiernarttunsa. Raakakuitu oli hyvin pehmeää ja lupaavaa. Karstasin sen myllyllä hienoiksi levyiksi.

Kehräsin eurasierkarvan Blissillä ja karva käyttäytyi kuin lampaanvilla! Sitä oli todella helppo kehrätä ja olisin voinut kehrätä siitä aivan ohutta säiettä. Päätin tehdä sukkalangaksi soveltuvaa lankaa ja valitsin paksuuden sen mukaan. Kertasin säikeet kaksisäikeiseksi langaksi. Pesin langan teatreeshampoolla, huuhtelin kylmä-kuuma-kylmä+etikka -tekniikalla ja tasoitin kierrettä vyyhtejä seinään läiskimällä.

Valmista lankaa syntyi 135 grammaa ja 140 metriä. Sen kehräämiseen kului kuusi tuntia! Valmis 100 % eurasierlanka on superpehmeä monikäyttölanka, josta voisi tehdä vaikka lapaset, sukat tai villapaidan. Tästä minä tykkään kovasti :).

 

Kettuterrieri

Pesemätön kettuterrieri-lammaslanka

Essin toimittamassa karvaerässä oli erä kettuterrierin nypittyä, karkeaa päällyskarvaa. Kokeilin kehrätä sitä aiemmin 100 %:na, mutta en onnistunut. Kokeilin nyt uudemman kerran yhdistämällä karkeaan kuituun lampaanhahtuvaa ja sehän auttoi! Kehräsin kettuterrierin karstaamatta Blissillä ja kertasin niin ikään rukilla kaksisäikeiseksi langaksi. Pesin teatreeshampoolla ja huuhtelin kylmä-kuuma-kylmä+etikka -tekniikalla. Tasoitin kierrettä vyyhtejä seinään paiskomalla.

Valmis lanka on yllättävän kivaa! Siinä on siis n. 70 % kettuterrieriä ja 30 % lammasta. Väri on todella hieno: kaikki tricolorin sävyt ovat näkyvillä. Vaikka kuitu oli todella kovaa, itse lanka tuntuu pehmeämältä, mikä johtunee nyppimisestä sekä lampaanvillan vaikutuksesta. Karvat olivat suht' pitkiä, yli 5 cm, joten langasta ei juuri irtoa karvaa. Valmista lankaa syntyi 250 grammaa.

Kettuterrierin raakakuitu

Valmis kettuterrieri-lammaslanka

Tämä projekti oli mielenkiintoinen koe kehrätä sitä kaikkein karkeinta karvaa ja näköjään se onnistuu, kun mukaan laittaa hieman lammasta. Ei tämä toki mikään kaulahuivilanka ole, mutta sopisi hienosti tehosteeksi neuleisiin tai vaikka töppösten raaka-aineeksi. Kehrääminen kuitenkin otti aika koville, sormeni ovat rakkuloilla. Ei siis ihan joka illan projekti :).