Koiraa rukilla

Suuri päivä! Ensimmäistä kertaa kokeilin koirankarvan kehräystä rukilla. Perinnerukkini Linnea oli niin vaikea, etten edes yrittänyt kehrätä koirankarvaa sillä alkuaikoina. Karstamyllyn ansiosta minulla oli paljon karstattua suomenlapinkoiran leperettä, joten Bliss pyörimään ja koiraa koneeseen.

Säädin rukin vauhtipyörän välityksen kaikkein hitaimmalle ja rullan jarrun hyvin pienelle, jotta rukki pysyisi hallinnassani. Pienellä säädöllä sain homman toimimaan ja suomenlapinkoirakarvasäiettä syntyi vauhdilla. Mainiota!

Kehräsin kaiken jäljellä olleen lapinkoirankarvan ja säiettä syntyi kaksi rullallista.