Luonnonvärjäystä

Luonnonväreillä värjätyt koirankarva-, lampaan- ja alpakanvillalankani

Osallistuin viime viikonloppuna Jyväskylän kansalaisopiston Luonnonvärjäys-kurssille. Kurssi pidettiin Kiviniemessä, joka on kansalaisopistolaisyhdistyksen upea kesäpaikka Tuomiojärven rannalla. Olosuhteet olivat loistavat ulkona puuhaamiselle: reilut 15 astetta lämmintä ja puolipilvinen taivas. Heti kurssin jälkeen keli nimittäin muuttui todella kylmäksi ja sateiseksi, joten meillä oli hyvä tuuri. Kurssin vetäjänä toimi tekstiilitaiteilija ja opettaja Ulla Lapiolahti, joka vakuutti minut osaamisellaan ja luovalla otteellaan.

Teimme pihamaalle tulisijoja kasaamalla tiilistä yksinkertaisia kolmiseinäisiä ja kaksikerroksisia rakennelmia. Kun koivuhalot syttyivät, asetimme tulisijan päälle järvivedellä täytetyn ison alumiinikattilan ja ryhdyimme keittämään kasveista väriliemiä sekä esipuretusliemen. Olimme etukäteen sopineet, mitä kasveja kukin tuo - itse keräsin pietaryrttiä, nokkosta ja koristevadelmaa.

Kasveilla ja vedellä täytetty kattila kuumennettiin 80 asteeseen, jonka jälkeen lämpö pidettiin vähintään näin korkeana tunnin ajan. Sen jälkeen kasvinosat siivilöitiin pois ja alunapurete lisättiin kuumaan liemeen. Tämän jälkeen liemi jäähdytettiin, sillä villakuituja ei ole hyvä laittaa kuumaan nesteeseen. 

Kun liemi oli viileää, lisäsimme kattilaan vettä ja lankavyyhdit, jotka pujotettiin haltialangasta keppiin roikkumaan. Taas väriliemen lämpö nostettiin 80 asteeseen joitain poikkeuskasveja lukuunottamatta ja lankojen annettiin värjäytyä tunnin ajan. Lankoja liikuteltiin aika ajoin tasaisen värjäystuloksen saavuttamiseksi.

Jännittävin vaihe oli, kun vyyhdit nostettiin väriliemistä ja asetettiin narulle jäähtymään. Uskomattoman monen sävyisiä lankoja syntyi samasta liemestä riippuen langan laadusta! Kaupan lankoihin väri tarttui voimakkaammin kuin esimerkiksi minun kehräämiin koira-, alpakka- ja lammaslankoihin. Emme huuhdelleet lankoja indigovärjäystä lukuunottamatta, sillä vahvemman värinkestävyyden kannalta ne kannattaa huuhdella vasta muutaman päivän päästä värjäyksestä. Värjäsimme myös esipuretettua lankaa, jotka esipuretimme alunalla ensimmäisenä iltana.

Luonnonkasveista käytimme pietaryrttiä, nokkosta, käpyjä, marja-aroniaa, horsmaa, koivua, kanervaa, suopursua, puna- ja keltasipulia, koristevadelmaa, lupiinia ja havuja. Pääsimme kokeilemaan myös harvinaisempaa, pellolla kasvatettua morsinkoa. Tilatuista väreistä kokeilimme krappijuurta, kokenillikirvaa sekä indigoa, joka vaati ihan omanlaisensa hapetusvärjäysmenetelmän.

Saimme aikaan valtavan hienoja värejä. Olin yllättynyt kuinka upeita ja voimakkaita värjäystuloksia syntyi tienpenkkojen "rikkaruohoista".  Värjäsin eri koiraroduista kehräämiäni lankoja sekä rasvaista lampaanvilla- sekä alpakkalankaa, jotka kehräsin kurssipäiviä vastaavina iltoina ja öinä. Innostuin värjäämisestä kovasti ja aion aloittaa värjäämisen kotipihassani. Kurssilla käytettyjen kasvien lisäksi lisäksi luonnosta löytyy vielä paljon muitakin mielenkiintoisia värinantajia, mm. sienet, käävät ja jäkälät.   

Todella intensiivinen ja antoisa viikonloppu! Nyt vain lankaa kehräämään, jotta on taas värjättävää :).